Nopeat, kalleimmat ja etupainotteiset kalustohankinnat on tehty pääosin ulkomailta: Yhdysvalloista, Israelista ja Etelä-Koreasta. Osa tarvikkeista ostetaan käytettynä.

Suomella ei myöskään ole realistisia mahdollisuuksia käynnistää omaa kokoonpanoa hävittäjille tai panssarihaupitseille.

Mutta kun ostamme valmiita asejärjestelmiä tai -tarvikkeita, täällä uutta työvoimaa tarvitaan lähinnä sen huoltoon, varastointiin ja käyttöönottoon.

SAMAAN AIKAAN kotimaisen teollisuuden saamat suurtilaukset esimerkiksi panssariajoneuvoista valmistetaan pääosin alihankintana ostajamaissa, koska tämä on usein valtiollisten kauppojen ehtona.

– Tilaajavaltiot vetävät aika armottomasti kotiinpäin, ja Suomi saattaa antaa näille vähän enemmän liikkumavaraa kuin mitä oma etumme vaatisi, Roitto arvelee.

Ruotsi on ollut tässä hänen mielestään aktiivisempi tai itsevarmempi kansallisten teollisuusetujen ja yhteisvalmistuksen vaatija.

Elinkaaripalvelutkin jäävät nykykaupoissa usein ostajamaihin.

Lopputuloksena Suomi rakentaa ja laajentaa omaa puolustusteollisuuttaan vielä suhteellisen vähän.

Varovaisen arvion mukaan noin neljäsosa hankintoihin käytetyistä varoista voi jäädä kotimaahan.

Uusia työpaikkoja ei ole syntynyt niin paljon kuin on luultu, koska monet tuotantolinjat pyörivät automaation ja laajan alihankinnan varassa.

– Selvityksemme ei ole kattava eikä aukoton. Ja jos tilanne on parempi kuin mitä selvitys osoittaa, olemme iloisia, Roitto huomauttaa.

SUOMI AJOI surutta alas omaa puolustusteollisuuttaan 1990-luvun lopulta alkaen, eikä kaikkea menetettyä osaamista ole vielä saatu takaisin.

– Jos meillä on aikaa varustautua, silloin kannattaa luoda omaa tuotantokapasiteettia ja nostaa myyntituotteiden kotimaisuusastetta, Matti Roitto sanoo.

Ilman sitä kestävä teollisenkin huoltovarmuudenkin paraneminen jää vajavaiseksi.

TEOLLISUUSLIITON puheenjohtajan Riku Aallon mukaan alan työpaikoilla puolustushankintojen vaikutukset eivät näy niin selvästi kuin uutisten kertomista miljardeista voisi päätellä.

– Hankintojen on tuotettava Suomelle ensisijaisesti puolustuskykyä. Samalla on perusteltua kysyä, mitä muuta näillä saadaan aikaan esimerkiksi työhön, osaamiseen ja huoltovarmuuteen, julkaisutilaisuudessa puhunut Aalto sanoo.

Aalto korostaa moneen kertaan, ettei liiton selvitys ole suunnattu hankkijoita, yrityksiä tai hankintatarpeita vastaan, vaan päätöksenteon ja kaupanhieronnan tueksi.

– Suomessa tarvitaan yhä enemmän ihmisiä, jotka osaavat rakentaa, huoltaa ja korjata puolustuksellemme elintärkeää kalustoa ja järjestelmiä, Aalto muistuttaa.